一聽音樂網

Tuo saaren kappeli katsoo
kun rannalle tyttnen ky.
Suru mielen vallata tahtoo,
ei armastaan kuulu, ei ny.
Hn muistaa tuon kesisen pivn
ja hunnun ja kukkaset nuo.
Luo alttarin kulki hn vierelln mies,
jolle symmens kuuluvan ties.
Yn lempe hmr katsoi
kun rakkaus tytty sai.
Vaan aamu toi arjen
ja maksoi se velkaa kai rakastavain.
Ja valkoinen laivansa ootti
jo rannalla kapteeniaan.
Ei luotaan pois pstnyt armastaan ois,
vaan uskoi: pian palata vois.
Niin hiljaa, niin hiljaa
ji kaipaamaan suudelmiaan.
Niin hiljaa, niin hiljaa
ky rannalle uneksimaan:
＂Jos rakkaani jlleen laiva valkoinen tois,
niin hiljaa, niin hiljaa
jd syliini vois.＂
Mut kohta jo viesti tuotiin:
Meri ollut on niin armoton.
Tuuli nousi ja pilvihin synkkiin,
loi raivonsa lahjomaton.
Ja mustien aaltojen alle
vei laivan ja kapteenin sen.
Kuin y, toi se tytlle kylmyyden
sydmen iks srkynehen.
Niin hiljaa, niin hiljaa
ji kaipaamaan suudelmiaan.
Niin hiljaa, niin hiljaa
ky rannalle uneksimaan:
＂Jos rakkaani jlleen laiva valkoinen tois,
niin hiljaa, niin hiljaa jd syliini vois.＂ ....（x2）